Mikä on 4G LTE?

Olet kuullut sen mainoksissa, nähnyt sen rappautuneena mainostauluissa ja ehkä jopa lukenut siitä matkapuhelimesi suunnitelmassa. Mutta mikä on 4G LTE, ja miten sen nopeudet ja kattavuus verrataan muihin 3G- ja 4G-verkkoihin?

Historia 3G ja 4G

Ymmärtääksemme, mitä LTE on "todella nopea verkosto", meidän on otettava askel taaksepäin. Muistatte muistaa, kun 3G- tai kolmannen sukupolven standardi oli suuri juttu 2000-luvulla, jolloin se pääsi puhelimeen internetiin huomattavasti nopeammin ja kätevämmin.

3G: n on täytettävä IMT-2000 (International Mobile Telecommunications-2000) -tekniset standardit, mikä tarkoittaa, että latausnopeus on korkeintaan 200 Kbps tai 0,2 Mbps. Tämä saattaa tuntua hidasta nyt, mutta tuolloin riitti, että saat sähköpostiviestin ajoissa.

Loogisesti, seuraava vaihe 3G-kolmannen sukupolven langattoman matkaviestintäteknologian jälkeen olisi 4G tai neljäs sukupolvi. ITU-radioviestintäsektori (ITU-R) asettaa joitakin vaatimuksia 4G-verkon muodostamiseksi: sen on toimitettava 100 Mbps: n huippuarvot, jos käytät mobiililaitetta, kuten puhelinta tai tablettia. Kiinteämpiä laitteita, kuten matkaviestimiä, tulisi tarjota huippunopeudet 1 Gbps.

Viime vuosina 3G on edistynyt jonkin verran. Esimerkiksi HSPA (High Speed ​​Packet Access) voi tarjota teoreettisia nopeuksia jopa 7,2 Mbps, ja sitä kutsutaan usein 3.5G tai Turbo 3G.

Sitten tuli 4G, Evolved High Speed ​​Packet Access (HSPA +) ja pitkäaikainen kehitys (LTE). Molempia myytiin tätä nimellä ”4G”, vaikka ne eivät täyttäneet ITU: n standardeja, eivätkä saavuttaneet 100 Mbps: n latausnopeutta.

LTE ei kuitenkaan ollut vain toinen 3G: n parannus. Sen oli tarkoitus olla enemmän sateenvarjo-termi, joka on annettu tekniikoille, joiden tarkoituksena on saada meidät 4G-standardiin. Toisin sanoen se on se, mitä 4G tulee olemaan, kun tekniikka kehittyy riittävän nopeasti näiden nopeuksien aikaansaamiseksi. Se on 4G-lopulta.

ITU-R päätti, että matkaviestintäoperaattorit voivat markkinoida LTE: tä (ja HSPA: ta) 4G: ksi, koska ne edustivat merkittävää parannusta 3G: ään ja muodostivat tien todellisille 4G-nopeuksille.

Miten LTE nousee ylös ja nopeudella

Okei, olemme tehneet historian oppitunnin. Käsittelemme kysymystä, joka todella koskee: Millaisia ​​nopeuksia LTE tekee itse asiassa tarjota juuri nyt? Suoraan sanottuna se riippuu siitä, missä olet ja kuka käytät langatonta palvelua varten.

Open Signalin raportin mukaan keskimääräinen LTE-latausnopeus Yhdysvalloissa on 9,9 Mbps, kun taas globaali keskiarvo on 13,5 Mbps. Se on kaukana ihanteellisesta 100 Mbps: n 4G-standardista, mutta huomattavasta parannuksesta vanhoihin 3G-nopeuksiin verrattuna. Suurten neljän Yhdysvaltain langattoman operaattorin välisessä kilpailussa jopa korkein keskimääräinen nopeus (Verizon) oli hieman yli 12 Mbps.

Muista, että tämä on keskiarvo. Nopeus voi olla nopeampi tai se voi olla hitaampaa. Kuten näet oikealla puolella, käytin Speedtest-sovellusta iPhonessa 6S (joka on saatavilla myös Androidille) T-Mobileissa Floridassa, ja minuni oli paljon suurempi (vaikkakin vielä alle 100 Mbps).

Mutta se ei ole vain nopeus: kattavuusasiat. Loppujen lopuksi, jos et koskaan näe "LTE" -kuvaketta puhelimen valikkorivillä, et koskaan saa näitä mainostettuja nopeuksia.

Kattavuus riippuu operaattoristasi. Kukin neljästä suurimmasta yhdysvaltalaisesta operaattorista - AT & T, Sprint, Verizon ja T-Mobile hyödyntävät erilaisia ​​taajuuskaistoja, minkä vuoksi ne erottavat toisistaan ​​signaalit. Taajuuskaista on ryhmä radiotaajuuksia, joita matkaviestinoperaattorit käyttävät kommunikoimaan asiakkaiden, so. Älypuhelimesi kanssa, ja päinvastoin.

LTE: n nykyisessä spesifikaatiossa operaattorit voivat käyttää sitä eri taajuuskaistalohkoissa. Kaistanleveyslohko on pohjimmiltaan se, kuinka paljon tilaa kantaja jakaa verkolle. Tällä hetkellä sekä Verizon että T-Mobile ovat omistaneet laajimmat kanavat LTE: lle 10MHz: stä 15MHz: iin aina 20MHz: iin asti.

Verkon peitto alhaisemmilla taajuuksilla, erityisesti 700 MHz: n alueella, tarjoaa LTE-yhteyden useammissa paikoissa, kuten rakennuksissa ja suojaisilla alueilla. Itse asiassa, kattavuuden kannalta mitattuna kuinka paljon aikaa tilaajat pystyvät saamaan LTE-signaalin, 3 parhaan operaattorin on lähes saavuttanut pariteetin.

Usein mainitun OpenSignal-raportin mukaan Verizon tulee näkyviin lähes 87%: n kattavuudella, jota seuraa AT&T 82,6% ja T-Mobile 81,2%. Sprint on kaukaisessa neljänneksessä 70%. Muista, että nämä osoittavat, kuinka paljon aikaa tilaajat saavat LTE-signaalin, ei maantieteellistä prosenttiosuutta maasta, mutta se on silti melko hyvä.

Tulevaisuus: LTE Advanced ja 5G

Se on läsnä. Entä sitten tulevaisuus?

Liikkuvat nopeudet jatkavat epäilemättä nopeutta ja nopeutta. LTE Advanced on uudet vakiintuneet yritykset, jotka lupaavat lopulta tuottaa ”True 4G” -nopeudet. Joten periaatteessa LTE Advanced on mitä 4G: n piti olla koko ajan.

5G on kuitenkin seuraava looginen askel 4G: stä. Kuten saatat arvata, 5G on viides sukupolvi, ja sen on tarkoitus luvata jopa 10 gigatavua sekuntia kohden, jotta ladataan täysi HD-elokuva vain muutamassa sekunnissa.

Toisin kuin LTE, joka käyttää pienempiä taajuusalueita, 5G voi käyttää sekä alemman taajuuskaistan että ultra-korkean taajuusalueen. Näiden korkeampien taajuusalueiden käyttäminen tarkoittaa, että 5G ei kulje 4G LTE: n tasolle ja sitä on tehostettava, jotta se olisi käytännöllinen laajalle yleisölle. Mikään tästä asiasta ei kuitenkaan ole kovin tärkeä, sillä tekniset standardit ovat vielä kesken ja niitä ei viimeistellä vuoteen 2020 mennessä.

Juuri nyt 4G LTE on tarpeeksi hyvä useimmille mobiilikäyttäjille, ja se on jo jonkin aikaa. Loogisesti, jos tai kun True 4G tai LTE Advanced tulee normaaliksi, se riittää jonkin aikaa, kun mobiilipalveluiden tarjoajat siirtävät 5G: n ja niin edelleen.