Kotisivu » Internet » Keinotekoisen älykkyyden ymmärtäminen - ja miksi me pelkäämme sitä

    Keinotekoisen älykkyyden ymmärtäminen - ja miksi me pelkäämme sitä

    Hyväksymmekö sen vai emme, meillä on vakava kiinnitys, kun yritämme luoda koneita, jotka voivat ajatella itseään - koneita, joilla on tekoäly tai AI, lyhyt. Itse asiassa se on usein inspiraation lähde elokuville ja televisio-ohjelmille, joita katsomme: 2001: Space Odyssey, Spielbergin AI: tä, Terminator äänioikeus, Hänen, Ex Machina, I, robotti, Big Bang Theory jne

    Viime aikoina AI on tehnyt aaltoja jälleen, vaikkakin se on surkea. Tutkijat tekevät tonnia läpimurtoja. Maailman tehokkaimmat hallitukset ja sotilaalliset voimat panostavat siihen voimakkaasti, ja siitä on tullut jotain konkreettista, että maailman kirkkaimmat mielet ovat löytäneet itsensä jakautuneena siihen.

    Vaikka Bill Gatesin, Stephen Hawkingin ja Elon Muskin kaltaiset ovat varovaisia ​​AI: n, Yahoo! Toimitusjohtaja Marissa Meyer, Googlen tutkijat ja suuri yleisö ovat innoissaan ideasta. Katsomme, mitä runko on.

    Smart Devices vs. AI

    Mikä tahansa älykäs laite voi tulla “älykkäämpiä” oikean sovelluksen kanssa (kuten mitä näet täällä). Voit esimerkiksi kytkeä älypuhelimesi auton, kodin tai jopa anturin avaimeksi, jossa on oikea sovellus ja / tai siihen liittyvä gadget. Nämä eivät kuitenkaan kelpaa “älykkyys” lainkaan - ne ovat vain joukko ohjeita, jotka tukeutuvat ihmisen panokseen (ohjeet), jotta he voivat tuottaa tuotoksen.

    “Tekoäly” Stanfordin John McCarthy loi sen vuonna 1956 pidetyssä konferenssissa “ajatella” itsenäisesti - tietokoneet, jotka toimivat älykkäästi ja suorittaa toimintoja tavallisesti ihminen. Vielä tärkeämpää on, että AI on itsessään oppiva tekniikka.

    Elokuussa 2014 uutisselostus AI: stä, joka oppii kuin lapsi, kiersi tech-uutisten maailmassa. Se voi oppia reaaliaikaisesti ja voi jäljitellä ihmisten ilmeitä. Se myös “ulkonäkö” kuin lapsi - ja en ole varma, jos se tekee siitä vähemmän tai enemmän kammottavaa.

    KUVA: Aucklandin biotekniikan instituutin animointitekniikan laboratorio

    AI-kehitys kentällä

    Nykyään markkinoilla on laaja valikoima sovelluksia, jotka hyödyntävät parhaiten sitä, mitä olemme onnistuneet saavuttamaan AI: llä tähän asti - polkujen etsimiseen sovelluksista henkilökohtaisiin avustajiin

    Cortana, Microsoftin vastaus Sirille, käytti puheen ja kielen tutkimusta, jonka avulla sovellus voitiin osallistua edestakaisin vaihtoon käyttäjien kanssa matkapuhelimissaan. IBM: llä on Watson, tehokas älykäs järjestelmä, josta tuli suosittu Jeopardy-lyönti! mestari vuonna 2011.

    Google työskentelee myös kovasti “kehittää algoritmeja, joiden kapasiteetti on looginen, luonnollinen keskustelu ja jopa flirttailu.” Algoritmit, joita kutsutaan “ajatellut vektorit,” oletetaan olevan pyritään saavuttamaan sellainen päättelytaso ja logiikka, joka on verrattavissa ihmisiin - AI ja tervettä järkeä, jos haluat.

    Sitten on Emily Howell. “Hän” on AI, jolla on taito säveltää musiikkia ja luoda kiistoja. Voiko keinotekoisella älyllä olla oma tyylinsä? Hänen kehittämänsä professorin mukaan David Cope, ilmeisesti, voi ja tekee.

    Mitä sähköisiä unelmia on tehty

    Tuoreessa tutkimuksessa, jonka Google on julkistanut, keinotekoiset hermoverkot voida unelma, vaikka he eivät haaveile sähköisiä lampaita. Hyvin, “unelma” Tässä tapauksessa sitä käytetään hyvin vapaana, koska AI: t eivät nuku lainkaan. Mutta miten se toimii, on suunnilleen sama.

    KUVA: Google-tutkimusblogi

    Yllä olevat kuvat on tuotettu Googlen keinotekoisten hermoverkkojen avulla. Periaatteessa tutkijat ladasivat verkot kuvien avulla kouluttaakseen sen erottamaan yhden kuvan toisesta. Ja prosessissa se luo kuvia siitä, mitä asioiden pitäisi näyttää tai ainakin mitä se tulee ajattelee heidän pitäisi näyttää. Keskustele alku.

    AI: n käytännön käyttö

    On selvää, että tekoälyyn liittyy paljon työtä, koska se tarjoaa joukon korvaamattomia etuja yhteiskunnalle.

    • AI takaa tarkkuuden ja tarkkuuden.
    • AI: tä voidaan käyttää kaivostoiminnassa, merentutkimuksissa ja jopa avaruuskohteissa, jotka saattavat olla liian vaarallisia ihmisille yrittää.
    • AI voi huolehtia toistuvasta, aikaa vievästä työstä paljon tehokkaammin kuin ihmiset voisivat pysähtyä ja levätä.
    • Koska AI toimii logiikalla eikä tunteella, voidaan luottaa siihen, että se tekee aina loogisia, työttömiä päätöksiä.
    • AI toimii tehokkaana opetus- / koulutusvälineenä erityisesti erikoisalojen ammattilaisille, kuten lääkäreille ja lentäjille.
    • AI: tä voidaan käyttää myös tutkimusten nopeuttamiseen eri aloilla, erityisesti niissä, jotka vaativat monimutkaisia ​​laskelmia.

    AI Mainstream Mediassa

    Scifi-kirjailijat ja elokuvantekijät ovat jo jakaneet näkemyksensä siitä, mitä AI voisi olla tulevaisuudessa.

    Televisiossa AI avaa näyttämölle runsaasti esimerkeileviä keskusteluja, Kiinnostava henkilö pohtii mahdollisuutta, että ihmiskunta rakentaa AI: tä, joka voi lopulta ylittää sen ja valvoa kaikkea mitä se tekee, Battlestar Galactica ottaa AI: n käsitteen integroitumaan yhteiskuntaan ja tutkii teemaa samalla Caprica käsittelee AI: n, virtuaalitodellisuuden (VR) ja robotiikan käsitteiden yhdistelmää.

    Elokuvissa AI: llä on merkittävä rooli yhteiskunnassa Avengers, Transcendence, Minä robotti, Matriisi samoin kuin peleissä sädekehä ja Mass Effect. Ajattele sitä, ei ole juuri ajatus kilpailla tietokoneavusteista vastustajaa vastaan ​​tapa soveltaa AI: ta reaalimaailmassa?

    KUVA: Universal Pictures International

    Joten miksi pelkoa AI?

    Vastatakseen tähän kysymykseen meidän täytyy palata kirjoihin. Isaac Asimov, joka on kaikkein tuottavin tietokirjallisuuden kirjoittaja, kirjoitti kolme robottitekniikkaa, jossa todetaan, että:

    • Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä tai antaa toimettomuuden vuoksi ihmiselle haittaa.
    • Robotin on noudatettava ihmisten antamia määräyksiä, paitsi jos tällaiset määräykset ovat ristiriidassa ensimmäisen lain kanssa.
    • Robotin on suojattava oma olemassaolonsa, kunhan tällainen suoja ei ole ristiriidassa ensimmäisen tai toisen lain kanssa

    Ja tietenkin, aivan kuten kaikki muukin maailmassa, kukaan ei todellakaan kiinnitä paljon huomiota näiden sääntöjen soveltamiseen. Mikä tekee jopa kirkkaimmista mielistä huolissaan AI: n tulevaisuudesta.

    KUVA: 20th Century Fox

    Stephen Hawking sanoi kerran kuuluisasti, “Täydellisen keinotekoisen älykkyyden kehittyminen voisi merkitä ihmiskunnan loppua.” Vaikka on mahdotonta sanoa, onko hän oikeassa tai väärässä, hän on tuskin yksin. Elon Musk uskoo, että AI: n luominen älykkäämmin kuin ihmiskunta asettaa meidät vakavaan epäedullisuuteen, ja voisi johtaa suureen yhteiskunnalliseen katastrofiin. Hänen sanoin: “me kutsumme demonin.”

    Mutta se ei ole pelkkä pelkkä AI. He puhuvat nimenomaan superintelligenssistä, sellaisesta älykkyydestä, joka surpoi ihmisen kaikenlaisen.

    Ehkä Nick Bostrom Oxfordin yliopiston Humanity-instituutin tulevaisuuden instituutista kertoo sen parhaiten kirjassaan Superintelligence: polut, vaarat, strategiat.

    “Emme voi epäilemättä olettaa, että superintelligenssillä on välttämättä yhtään sellaista lopullista arvoa, joka liittyy stereotypisesti ihmisen viisauteen ja älylliseen kehitykseen - tieteellinen uteliaisuus, hyväntahtoinen huoli toisille, hengellinen valaistuminen ja mietiskely, luopuminen aineellisesta kilpailukyvystä, maku hienostuneelle kulttuurille tai yksinkertaiset nautinnot elämässä, nöyryys ja epäitsekkyys jne.”

    Parempi tai huonompi

    Ainoastaan ​​aika kertoo, jatkaakö AI, kun se saavuttaa täyden potentiaalinsa, palvella ja työskentelee ihmiskunnan kanssa kohti parempaa maailmaa. Kuvittele maailmaa, jossa nälkää ei enää ole, jossa aiemmin parantumattomat sairaudet voidaan parantaa ja missä aikaisemmin monimutkaiset ongelmat voidaan ratkaista silmänräpäyksessä.

    Kaikki riippuu miehen pyrkimykset pelata Jumalaa omassa pienessä teknologisesti veloitetussa leikkikentässä. Toivotaan vain, että päädymme a Wall-E eikä a Ultron.